"
11.3.2017 Kävinkatselemassa verhoja, jotka eivät olisi niin
syksyaiheiset, mutta näin kevättalvella verhot näkyivät olevan
talviteemalla, oli kuin ne olisivat olleet talveen identifioituneille
elämästä poispäin pidättäytyville luonteenlaaduille. Niin että näkyi
olevan väliä sillä, että ostaa verhot sinä vuodenaikana, jonka tyyppisiä
luonteenlaatuja ja elämänasenteita jaksaa loputtomasti.
Luulen, että moni naapuri tunnistaa verhot, joten niiden tyyli luo
lokeroa, jossa elät. Minulla esim. on vanhan ihmisen tyyppiset verhot,
vaikka olen 45, mikä on tavallaan hienoa ja tavallaan liikaa kotona
pysyttelevää ja juuri vanhojen kanssa sosiaalista.
Kaupungin katunäkymiin, pihoille ja mökille näkyisi olevan
omantyyppisensä verhot: mikä näkymä vertautuu positiivisesti verhoihin,
joita katselet, ja minkä käsityksen se antaa ympäristön charmista ja
siitä, mitä voit olettaa löytäväsi, kun menet ulos.
... ...
12.7.2017 Katselin taas verhoja mutta yllättävän vaikeaa oli niiden
valitseminen. Etenkin läpinäkyviä verhoja voi kai käyttää lähinnä vain
kesällä, kun ei sisällä ole valoja mutta ulkona on vehreää ja kaunista.
Verhoja näkyi olevan eri vuodenaikojen henkisille ihmisille ja
erihenkisiä versioita kustakin vuodenajasta, esim. juhannus ja keskikesä
- yleensä loppukesän tyylissäon huomautus kohta kylmää vettä saat
niskaasi / koulut alkavat tms. Ostin sitten paksut keskikesän tyyliset
verhot. Verhoja oli eri tarkoituksiin, eri elämänasenteilla, erilaisin
näkemyksin asumisesta, asuinympäristöstä, eri ikäisille, erilaisen
elämänviisauden, haavetaitotason, ihmsityypin, sosiaalisuuden, aseman
tyypin ja toimeliaisuuden tyypin omaaville, siis myös erityyppisen
elämänlaadun tuovia, ikään kuin uomia. Oli myös eri arvot omaaville,
mistä syystä symboliväreihin (myös muiden tulkintoina) ja
ostopaikkakunnan vetonauloihin on olennaista kiinnottää huomiota.
Verhojen nimistä näytti oppivan jotakin siitä, mitä niissä oli haettu.
Kukkaverhot eivät näyttäneet ainakaan kaikki olevan niin yksioikoisen
hyväratkaisu naisille kuin luulisi, vaanmoni mies kai luokittelee ne
"mitkä lie verhot"-lokeroon, jolloin ei siitä ainakaan hyvää elämää
automaattisesti saa.
21.7.2017 Niin siinä sitten kävi,e ttä hankin verkkokaupasta
alennusverhokangasta 5e/m, joka ei ollut läpinäkyvää kuten kankaat
Savonlinnassa (tuo uva vain vääristää värit). Mutta oikeastaan ostin
muutakin verhokangasta yhden verhon verran, muttei se sitten oikein
sopinut, oli liian paksu ja erityylinen. Tämä taas oli kesäinen
kukkakangas ylipäätään ja värit tulivat sitten siitä, mikä kangas sattui
olemaan kukallinen. (Ostoksissa onnistumisesta ohje http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html )
Kokeilin tuohon tuota viltin nätisti asettelun ohjettani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/01/kiva-siivousjalki-nain.html
ja ajattelin, että verhosta tulle käytössä siihen tapaan laskeutuva
kuin miten sitä aluksi ja myöhemmin tottumusten mukaan pidetään. Eli kun
mielestäni oli nätimpi, niin jätin isoille laineille enkä ihan
tasaisesti vaan maalauksellisesti (hienot maalaukset ja maalausten
aiheet mielessäverhoa käsitellessäni niin tyyliä jää verhoon, mutta
maalaukset ovat yleensä liian paikoillaan pysyttelevän elämäntavan
tuomia ja niin eivät tuo hyvää elämänlaatua tavallisesti käytettynä
teemana) näin alkuun, niin saan siinä omalle taitotasolleni paremmin
tilaa.
Lyhensin verhon kuvion mukaan itselleni sopivaksi ja viihtyisäksi sekä
niin, että ontoisaalta lämmin talvela, kun ei peitä patteria vaan antaa
ilman virrata sen yltä huoneeseen, ja toisaalta viihtyisä kuvio ja
jotenkin siihen sopiva, millainen ihminen satun olemaan. Siitä tartti
jättä saumanvarat. Silitin ensin alhaalta alareunan kohdalle taitteen
(ja sitten yläreunan), saksin sitten nätin levyisen, siksakkasin reunan
ja ompelin kapeimmalla siksakilla reunan luota, jotta on elävämpi
vaikutelma kuin suoralla ompeleella ja jotta alareuna ei ole liian paksu
mennäkseen laineille pyöreästi.. Sitten varmistusmittasin yläreunan
paikan, olin silittänyt jo sen taitteelle (tasalevyinen kankaan
yläreuna) ja saksin käänteen sopivanlevyiseksi sekä ompelin kolmin
kerroin suoralla ompeleella, jotta on tukeva ripustaa ja siisti. Verhon
korkeudenmittasin ensin verhokangas ripustettuna, jotta näin,
miten kangas laskeutauu ja miten ikkunalauta ja viherkasvit vaikuttavat
pituuteen, mikä
olisi sopiva korkeus (sen alle jäävän verhokankaan korkeus = saumanvarat
alhaalla ja ylhäällä + pois leikattavat osuudet) ja sain mietittyä,
miten kuvio olisi kiva.
Olen yleensä laittanut verhot 9:llä verhoklipsulla kiinni, kun niin on
kätevä, mutten tiedä, onko se muuten hyvä. Eli ensin reunat, sitten
keskeltä, sitten puolivälistä toista puoliskoa ja kumpikin kannattimetta
jäänyt alue sillä puolella puoliksi, ja sama toisella puolen. Tasainen
ainakin tulee.
"
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti